JTF-hankesivusto
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvetuotantoalueiden ennallistaminen 2024-2026 – POPKA
Turpeen käyttö polttoaineena alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, ja turvemaita on kuivattu Suomessa hyvin pitkään myös maa- ja metsätalouskäyttöön. Turvesoiden kuivattaminen on kuitenkin samalla johtanut selkeään suoelinympäristöjen vähenemiseen ja merkittäviin hiilidioksidipäästöihin. Joidenkin lähteiden mukaan luonnontilaisten soiden osuus on reilusti alle puolet koko maan suoalueista, paikoitellen jopa reilusti pienempi.
POPKA-hanke vettää turvetuotantoalueet
Euroopan Unionin osarahoittamassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvetuotantoalueiden ennallistaminen 2024-2026 – POPKA – hankkeessa ennallistetaan tuotannosta poistuneita turvetuotantoalueita 5 eri tilalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. (Lamminneva Pyhännällä, Kivisuo Kajaanissa, Kotisuo ja Isoahontaus Pudasjärvellä ja Houru Siikalatvalla) vettämällä alueet uudelleen.
Hankkeen kesto on 1.6.2024-31.12.2026.
Ennallistaminen edistää monia tavoitteita
Alueet vedetetään hiilensidonnan edistämiseksi, alapuolella sijaitsevien vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi ja samalla luonnon monimuotoisuutta parantavien kosteikkoalueiden luomiseksi. Ennallistetut turvetuotantoalueet toimivat erinomaisina poikue- ja pesimäelinympäristöinä ja levähdysalueina monelle taantuvalle lintulajille ja suurelle määrälle selkärangattomia. Alueiden ennallistamisessa hyödynnetään alueiden luontaisia ja turvetuotannon tuottamia korkeuseroja, korottamalla reunavalleja ja asentamalla patorakenteita. Patoamalla saavutetaan huomattavasti esimerkiksi ruoppaamalla tehtyä ennallistamista parempi kustannustehokkuus.
Taantuneet vesilinnut ja kahlaajat keskiössä
Ennallistamisen arvioidaan hyödyttävän taantuneista vesilintulajeista erityisesti mm. jouhisorsaa, haapanaa ja metsähanhea ja lisäksi suurta joukkoa kahlaajia (mm. suokukko, liro, viklot). Vaikka ennallistamisen näkyvimpiä hyötyjiä ovatkin monet lintulajit, toimivat ennallistetut alat myös tärkeinä elinalueina monille selkärangattomille lajeille. Suot ja kosteikot ovat koti monelle korento- ja perhoslajille.
Maanomistajat
Hankkeessa mukana olevista maanomistajista löytyvät mm. Suomen suurimmat metsärahastot, oululainen Turveruukki Oy sekä lukuisia yksityisiä maanomistajia. Maanomistajat sitoutuvat ennallistamishankkeessa säilyttämään alueen ennallistetussa tilassa vähintään 10 vuotta hankkeen valmistumisesta. Alueille pystytetään vesilintujen laskentapisteitä ja alueilla pyritään huolehtimaan myös tehokkaasta pienpetojen pyynnistä lintupoikueiden selviytymisen tukemiseksi. Maanomistajien lisäksi myös metsästysseurat ovat meille tärkeitä sidosryhmiä!
Yhteistyössä:
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ympäristövaikutusten seuranta ja arviointi – ENARI
Rahoittaja:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Haluatko tietää lisää?
Löydät sivun alalaidasta hankkeen kohteet sijainteineen.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Antti Saarenmaa
p. 0503012647
asiamies@riistasaatio.fi
