Kohteet

Suomen Riistanhoito-Säätiö ohjaa keräämiään varoja tavoitteidensa mukaisesti konkreettisiin elinympäristöjen ennallistamis- ja riistanhoitotöihin ja riistantutkimukseen eri muodoissaan. Alta löydät tällä hetkellä aktiivisia varainkeruuhankkeita ja jo aikaisemmin toteutettuja kohteita.


Päättyneet

Viikskangas, Rovaniemi

Rovaniemella sijaitseva Viikskangas on suoalueella sijaitseva osittain ojitettu kohde, joka sijaintinsa puolesta soveltuu erinomaisesti kunnostusten jälkeen poikastuottoalueeksi jouhisorsalle, metsähanhelle ja haapanalle.

Tutustu

Vitmossen, Vöyri

Vöyrin peltotulvikko toimii kunnostusten myötä levähdyspaikan lisäksi myös erinomaisena poikue-elinympäristönä.

Tutustu

Haapanatutkimus

Haapanan GPS-pannoitus antaa merkittävää lisätietoa kotimaassamme esiintyneiden haapanoiden alkuperästä, muuttoreiteistä ja elinympäristöistä. Keräyksemme alkoi 17.3. Osallistu sinäkin!

Tutustu

Leväjänkkä, Tornio

Kosteikkokohde Torniossa toimii erinomaisena poikue-elinympäristönä ja levähdysalueena linnuillemme haapanasta kahlaajiin.

Tutustu

Lahjoituksesi auttaa meitä!

Haapana

Haapana

Mareca penelope

Aikaisemmin runsaslukuisen haapanan kanta on taantunut viimeisten vuosi­kymmenten saatossa, laiduntavan karjan vähentyessä ja perinteisten rantaniittyjen kadotessa. Yhden merkittävimmän riistasorsan menestymisen kannalta suotuisat elinympäristöt ovat avainasemassa sekä poikastuottoalueina että ravinnonhankinnassa.

Metsähanhi

Taigametsähanhi

Anser fabalis fabalis

Metsähanhen Suomessa pesivä alalaji, taigametsähanhi, pesii pohjoisen laakeilla aapasoilla. Metsähanhet ovat vähentyneet vuosien saatossa sekä merkittävän kuolleisuuden että elinympäristöjen vähenemisen tähden. Metsähanhelle elintärkeitä aapasoita ennallistamalla mahdollistetaan elinvoimainen hanhikanta myös tulevaisuudessa.

Jouhisorsa

Jouhisorsa

Anas acuta

Euroopan Unionin alueella pesivistä jouhisorsista 95 prosenttia pesii Suomessa. Suomessa jouhisorsat viihtyvät pohjoisen aapasoilla sekä Perämeren rannoilla ja saaristossa. Jouhisorsa on taantunut voimakkaasti monen muun vesilinnun tavoin viimeisten vuosi­kymmenten aikana, luultavasti pesimäympäristöissä tapahtuneiden muutosten takia.