Suomen Riista

Suomen Riista -sarjaa on julkaistu vuodesta 1946 lähtien. Viime vuonna (2023) ilmestyi sarjan 69. osa. Suomen Riista on kansainvälisesti arvostettu riistatieteellinen julkaisu, joka sisältää monipuolisesti uusinta tutkimustietoa riistantutkimuksen eri osa-alueista.

Suomen Riistan vastaavana päätoimittajana toimii MMT/Dos. Jani Pellikka (Luonnonvarakeskus), vastaava toimittaja on FT Veli-Matti Väänänen (Helsingin yliopisto) ja taiton hoitaa Tero Salmela. Toimitusneuvostoon kuuluvat tutkimusprofessori Ilpo Kojola (Luonnonvarakeskus), yliopistonlehtori Janne Sundell (Helsingin yliopisto), professori Mikko Mönkkönen (Jyväskylän yliopisto), tutkimusprofessori emeritus Hannu Pöysä (Luonnonvarakeskus) ja tutkimusvararehtori Osmo Rätti (Lapin yliopisto).

Tilaaminen

Suomen Riistan painettuja numeroita voi tilata verkkokaupastamme, sähköpostitse tai puhelimitse numerosta 050 301 2647. Niteen hinta on 20 € + toimituskulut.

Myös vanhoja painettuja niteitä on vielä saatavana nrot 38–39 ja 42–63 hintaan 8,40 €/kpl + toimituskulut.

Uusin lehti

Suomen Riista 69

  • Petri Nummi: Tulvivat kosteikot luonnonhoidossa
  • Janne Sundell, Charly Dixneuf & Petri Nummi: Kausikosteikot lintujen ja nisäkkäiden elinympäristöinä
  • Hannu Pöysä: Ilmastonmuutos ja vesilinnut – vaikutuksia yksilötasolta lajien välisiin suhteisiin
  • Sara Muhonen & Jani Pellikka: Suteen liittyvä vuorovaikutus ja sen kehittäminen
  • Sari Holopainen, Heidi Krüger, Mia Vehkaoja, Hannu Pöysä, Janne Kotanen, Elmo Miettinen, Aleksi Nurmi, Mikko Rauhala, Antti Rautiainen, Timo Ruuska, Linda Uusihakala & Veli-Matti Väänänen: Maassa pesivien lintujen pesien ryöstäjät erilaisissa ympäristöissä – vieraspetojen rooli ja yhteys lintukantojen taantumiseen
  • Reijo Solantie: Uudenmaan keskiaikaisesta erätaloudesta kertova soiden, järvien ja jokien saamelaisnimistö

Ohjeita kirjoittajille

Suomen Riista ilmestyy yhtenä niteenä vuodessa. Se julkaisee riistatieteellisiä artikkeleita: tutkimusraportteja, menetelmäselvityksiä, kirjallisuuspohjaisia kokoomakatsauksia ja aiheartikkeleita. Toimitukseen lähetetyt käsikirjoitukset käyvät läpi vertaisarviointijärjestelmän, jossa kaksi ulkopuolista asiantuntijaa arvioi nimettömänä tai omalla nimellään sen sopivuutta julkaistavaksi Suomen Riistassa, ja antaa tarvittaessa käsikirjoituksen viimeistelyä tukevia kommentteja. Arvioijat ovat pääasiassa käsikirjoituksen aihealueeseen ja menetelmiin perehtyneitä ammattitutkijoita kotimaisissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, oppiarvoltaan tohtoreita ja dosentteja.

Tyyli ja rakenne

Käsikirjoituksen laadinnassa noudatetaan yleisiä tutkimusraportoinnin periaatteita. Yksityiskohdissa on hyvä tutustua julkaisun tuoreimpiin numeroihin.Teksti kirjoitetaan suurin rivivälein, vasempaan laitaan jätetään 3 cm leveä vierus. Tavutusta tai oikeanpuoleisen vieruksen tasausta ei käytetä. Otsake, tekijänimet sekä ingressi tulevat runkotekstin alkuun, eivät erilliselle alkulehdelle. Suuraakkosia (versaalia) ei käytetä. Väliotsakkeiden yläpuolelle jätetään kaksi tyhjää riviä ja alapuolelle yksi. Uusi kappale aloitetaan sarkainnäppäimellä tehdyllä sisennyksellä paitsi otsakkeen ja väliotsakkeiden jälkeen, jolloin sisennystä ei tule. Pakotettu rivinsiirto on tarpeen vain kappalejaossa, eikä sitä edellä sanaväli (tyhjä lyönti).

Lyhennelmä

Tekijä laatii artikkelistaan englanninkielisen lyhennelmän, joka sisältää viittaukset kaikkiin taulukkoihin ja kuviin mutta ei kirjallisuusviitteitä. Taulukko- ja kuvatekstit käännetään myös englanniksi. Kielentarkastuksesta huolehtii toimitus, sopimuksen mukaan myös kielenkäännöksestä.

Tieteelliset laji- ja sukunimet kirjoitetaan ilman sulkeita ja kursivoidaan. Heimojen nimiä ei kursivoida, ei myöskään species-lyhennettä sp.

Lukuarvot ja lyhenteet

Päivämäärät ilmaistaan suomen kielellä muodossa 21.6.1983 ja 21.–27.6.1983; englanniksi muodossa 21 June 1983 ja from 21 to 27 June 1983. Desimaalimerkkinä käytetään pistettä. Tuhannet erotetaan sadoista välikkeellä (2 500). Englanninkielisessä tekstissä tuhannet erotetaan pilkulla (2,500), desimaalit pisteellä. Matemaattisia lyhenteitä ei kursivoida ja ne kirjoitetaan ilman pisteitä (esim. t, x+, SD, SE, CV, n, r, df, P, NS). Jätä yhtäläisyysmerkin tai komparoivan merkin molemmille puolille sanaväli (P = 0.04; P < 0.05), ei kuitenkaan sulkumerkin ja yhtäläisyysmerkin välille (= 0.05). Suomenkielisten lyhenteiden oikeinkirjoituksessa, kuten tekstin kieliasussa yleensäkin, noudatetaan uusimpien kielioppaiden suosituksia.

Grafiikkakuvat ja taulukot

Kaikki toimitukseen lähetettävät kuvat tehdään täydellisinä 2 kertaa palstaleveyttä suuremmiksi. Mikäli kuvat lähetetään sähköpostilla, tulee ne liittää erillisinä tiedostoina viestiin TIFF- tai EPS-muodossa. Kirjasintyypin tulee olla Times new roman. Kuvissa ja taulukoissa englanninkielinen vastintermi kirjoitetaan kursivoituna suomenkielisen tekstin perään pienellä alkukirjaimella ja pilkulla erotettuna (esim. Lajimäärä, species number) tai sen alle isolla alkukirjaimella ilman pilkkua. Kuvat numeroidaan juoksevasti ja niiden otsaketekstit kirjoitetaan erilliselle liuskalle numerointijärjestyksessä.
Taulukoiden otsaketekstit kirjoitetaan kukin taulukkonsa yhteyteen varsinaisen taulukkoasetelman yläpuolelle. Vaakasarake alkaa suomenkielisen tekstin tasalta. Taulukoinnissa käytetään tekstinkäsittelyohjelman taulukkotyökaluja tai sarkainnäppäintä (tabulaattoria), älä rakenna sarakkeistoa välilyöntinäppäintä käyttämällä.

Kirjallisuusviitteet ja -luettelo

Laadinnassa tulee tarkoin noudattaa Suomen Riistan nykykäytäntöä. Esimerkkejä: (Angelstam 1983a, b); (Anon. 1981); Anon. (1981) mukaan …; Bryantin & Kuropatin (1980) mukaan …; Bryantin ym. (1983) mukaan …; von Haartman ym. (1963–72) ilmoittavat …; Sarbello (1973, Korschgenin 1977 mukaan) totesi … – Muotoa ”Anon.” käytetään, milloin viitteen lähtötekstin laatijaa ei tunneta eikä kyseessä ole julkaisijatahon virallinen kannanotto, muutoin viitataan suoraan (esim. Ympäristötilasto 1980). Suomenkielisessä tekstissä käytetään muotoja ”suull. ilm.”, ”kirj. ilm.”, ”julkaisematon”, englanninkielisessä vastaavasti ”pers. comm.”, ”in litt.”, ”unpubl.”. Älä tee sisennyksiä kirjallisuusluetteloon; käytä pakotettua rivinsiirtoa vasta jokaisen viitteen päätteeksi, ei joka rivillä; viitteiden väliin ei myöskään jää tyhjää riviä.
Kirjallisuusluettelossa suomenkielisten artikkeleiden nimen lisäksi mainitaan sulkeissa myös kongressikielisen selostuksen nimi aina milloin sellainen on. Vastaavasti mikäli kongressikielisellä artikkelilla on suomenkielinen selostus, sekin mainitaan. Mikäli kongressikielinen selostus puuttuu, mainitaan sulkeissa, millä kielellä artikkeli on kirjoitettu (esim. in Finnish). Mikäli artikkelista on tehty käännös, tämä mainitaan (esim. käännös venäjästä/translation from Russian). Mikäli vain artikkelin otsake on käännetty (eikä translitteroitu), käännösotsake ilmoitetaan artikkelin nimenä ja varustetaan hakasulkeilla.
Julkaisusarjojen nimien lyhentämisessä noudatetaan ensisijaisesti sarjojen omaa käytäntöä. Suomalaisten sarjojen vierasperäisiä muotoja ”Fennica”, ”Fennicae” jms. ei lyhennetä. Mikäli sarja ei ilmoita vuosikertaansa, merkitään kirjallisuusluetteloon ao. lehden numero/julkaisuvuosi: sivut (esim. N:o 7/1983: 13–16).

Kirjoittajien nimet ja yhteystiedot tulevat käsikirjoituksen loppuun, laitos- ja toimipaikkaosoitteet myös virallisessa englanninkielisessä muodossaan.
Käsikirjoitukset. Viimeinen sisäänjättöpäivä on 15. joulukuuta. Kirjoittaja lähettää ensi vaiheessa tekstinsä sähköpostitse tai kahtena tulostettuna versiota postitse vastaavalle toimittajalle. Tekstin suositeltavin tiedostomuoto on Word. Tekstitiedosto sisältää taulukot ja kuvat. Kirjoituksen typologiset yksityiskohdat, kuten lihavoinnit, kursivoinnit, ylä- ja alaindeksit jne., voidaan sisällyttää tekstiin normaalisti. Arviointien ja korjailujen jälkeen teksti palautetaan, ja kirjoittaja siirtää korjaukset tiedostoon. Tiedosto ja kuvat palautetaan erillisinä tiedostoina toimitukseen sähköpostitse tai muutoin toimitettuna. Toimitus työstää tekstin taittovalmiiseen muotoon kirjapainoon lähetettäväksi. Kirjoittaja saa luettavakseen painetun taittovedoksen, johon asiakorjauksia voidaan tehdä enää taiton sallimissa rajoissa. Kirjoittajat saavat artikkelistaan pdf-tiedoston.