JTF-hankesivusto
Tuotannosta poistettujen turvetuotantoalueiden ennallistaminen JTF-rahoituksen avulla
Turpeen käyttö polttoaineena alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, ja turvemaita on kuivattu Suomessa hyvin pitkään myös maa- ja metsätalouskäyttöön. Turvesoiden kuivattaminen on kuitenkin samalla johtanut selkeään suoelinympäristöjen vähenemiseen ja merkittäviin hiilidioksidipäästöihin. Joidenkin lähteiden mukaan luonnontilaisten soiden osuus on reilusti alle puolet koko maan suoalueista, paikoitellen jopa reilusti pienempi.
POPKA
POPKA 2
POPKA-hanke vettää turvetuotantoalueet
Suomen Riistanhoito-Säätiölle myönnettiin kesällä 2024 JTF-rahoitusta POPKA-hankkeeseen viiden eri turvetuotantoalueen ennallistamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosien 2024-2026 aikana. Säätiö haki täydennystä hankekokonaisuuteen POPKA2-hankkeen nimissä vuoden 2024 lopussa.
Euroopan Unionin osarahoittamissa POPKA-hankkeissa ennallistetaan tuotannosta poistuneita turvetuotantoalueita yhteensä 8 eri tilalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, synnyttäen yhteensä n. 130 hehtaaria uutta avovesipinta-alaa.
Ennallistaminen edistää monia tavoitteita
Alueet vedetetään hiilensidonnan edistämiseksi, alapuolella sijaitsevien vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi ja samalla luonnon monimuotoisuutta parantavien kosteikkoalueiden luomiseksi. Ennallistetut turvetuotantoalueet toimivat erinomaisina poikue- ja pesimäelinympäristöinä ja levähdysalueina monelle taantuvalle lintulajille ja suurelle määrälle selkärangattomia. Alueiden ennallistamisessa hyödynnetään alueiden luontaisia ja turvetuotannon tuottamia korkeuseroja, korottamalla reunavalleja ja asentamalla patorakenteita. Patoamalla saavutetaan huomattavasti esimerkiksi ruoppaamalla tehtyä ennallistamista parempi kustannustehokkuus.
Alueita pyritään hyödyntämään maksimaalisesti ohjaamalla entisten turvetuotantoalueiden ulkopuolelta yläpuolisten vesistöjen ja valuma-alueiden vesiä ennallistamisen ja kunnostamisen myötä syntyneiden avovesialueiden ja kostean turvemaan läpi. Kunnostetut alueet toimivat tulevaisuudessa tehokkaina suodattimina, vesiensuojelullisina elementteinä jotka parantavat alapuolisten vesistöjen tilaa.
Miksi ennallistaminen on tärkeää? Katso videomme täältä!
Onko tiedossasi entisiä turvetuotantoalueita jotka voisivat sopia kohteiksemme?
Taantuneet vesilinnut ja kahlaajat keskiössä
Ennallistamisen arvioidaan hyödyttävän taantuneista vesilintulajeista erityisesti mm. jouhisorsaa, haapanaa ja metsähanhea ja lisäksi suurta joukkoa kahlaajia (mm. suokukko, liro, viklot). Vaikka ennallistamisen näkyvimpiä hyötyjiä ovatkin monet lintulajit, toimivat ennallistetut alat myös tärkeinä elinalueina monille selkärangattomille lajeille. Suot ja kosteikot ovat koti monelle korento- ja perhoslajille.
Maanomistajat
Hankkeessa mukana olevista maanomistajista löytyvät mm. Suomen suurimmat metsärahastot, oululainen Turveruukki Oy sekä lukuisia yksityisiä maanomistajia. Maanomistajat sitoutuvat ennallistamishankkeessa säilyttämään alueen ennallistetussa tilassa vähintään 10 vuotta hankkeen valmistumisesta. Alueille pystytetään vesilintujen laskentapisteitä ja alueilla pyritään huolehtimaan myös tehokkaasta pienpetojen pyynnistä lintupoikueiden selviytymisen tukemiseksi. Maanomistajien lisäksi myös metsästysseurat ovat meille tärkeitä sidosryhmiä!
Yhteistyössä:
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ympäristövaikutusten seuranta ja arviointi – ENARI
Rahoittaja:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Aiheesta muualla:
Turvetuotantoalueet uuteen maankäyttöön (ELY-keskus)
Entisten turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja jälkikäyttö JTF-ohjelmassa (video)
JTF-rahoitus turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön (video)
Haluatko tietää lisää?
Löydät sivun alalaidasta hankkeen kohteet sijainteineen.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Antti Saarenmaa
p. 0503012647
