Turvetuotantoalueiden ennallistaminen on tehokasta
Käytöstä poistetut turvetuotantoalueet ovat merkittävä resurssi luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan palauttamisessa. Niiden ennallistaminen kosteikoiksi on sekä ekologisesti että taloudellisesti tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Ennallistamalla palautetaan veden kierto, parannetaan vesien laatua ja luodaan uusia elinympäristöjä lukuisille lajeille. Suomen Riistanhoito-Säätiö työskentelee aktiivisesti näillä alueilla, jotta turvealueista voidaan tehdä jälleen luonnon kannalta elinvoimaisia kohteita.
Miksi juuri turvetuotantoalueiden ennallistaminen on tehokasta?
Suomessa on vuosikymmenien aikana otettu turvetuotantoon kymmeniä tuhansia hehtaareita. Kun suunnitelmien mukainen turvemassa on alueelta nostettu, tuotanto loppuu ja alue jää joissain tapauksissa ilman selkeää jatkokäyttöä. Samalla alkuperäinen suoympäristö on jo muovautunut turvetuotantoa edeltävästä muodostaan. Turvetuotantokäytöstä poistuu vuosittain tuhansia hehtaareita maa-alaa, joka soveltuu erinomaisesti kosteikkojen tai soiden palauttamiseen. Näiden alueiden mittava määrä tarkoittaa, että ennallistamisen potentiaali on huomattava – sekä ekologisesti että ilmastollisesti.
Turvetuotantoalueet ovat ennallistajalle kiitollisia kohteita, sillä turvetuotannon myötä alueita rajaavat jo valmiiksi penkka- ja patorakenteet jotka eristävät tuotantoalueen vesitalouden ulkopuolisista vesistöistä. Alueiden ennallistamisessa käytetään tästä syystä usein hyödyksi olemassa olevia rakenteita joiden tarkistamisen ja mahdollisen vahvistamisen lisäksi asennetaan soveltuvaan kohtaan säätöpato vedenpinnan säätelemiseksi. Tuotannosta jäljelle jäänyt infrastruktuuri tekee niistä houkuttelevia kohteita kosteikkokunnostuksiin ja mahdollistaa elinympäristöjen ennallistamisen kohtuullisin hehtaarikustannuksin.
Turvetuotanto muovaa maa-aluetta. Turpeinen maaperä on usein hapanta, mikä hidastaa kasvillisuuden palautumista. Turvetuotannon toimijoiden jälkihoitovelvoitteet avittavat happamuuden säätämisessä,mutta toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita. Vaikka maaperää yritetään käsitellä esimerkiksi tuhkaamalla, jotta happamuutta saadaan neutraloitua, kasvillisuuden palautuminen kestää pitkään. Tästä syystä tarvitaan tehokkaita ennallistamistoimia.
Miten Suomen Riistanhoito-Säätiö käytännössä ennallistaa näitä alueita?
Suomen Riistanhoito-Säätiö toimii keskeisenä koordinaattorina turvetuotantoalueiden ennallistamisessa. Euroopan Unionin osarahoittamilla ELY-hankkeilla kustannetaan kosteikkosuunnitelmia, kaivinkonetöitä ja patorakenteita ja -materiaaleja. Säätiö toimii koordinoijana sekä vastaa hankkeiden käytännön toteutuksen ohjaamisesta ja raportoinnista. Ennallistettavat alueet eivät ole säätiön omistuksessa, mutta säätiö tekee tiivistä yhteistyötä maanomistajien ja paikallisten toimijoiden, kuten metsästysseurojen kanssa kosteikkoalueiden ylläpidon ja hoidon varmistamiseksi.
Kosteikkosuunnitelmien laatimisen jälkeen ennallistettaville alueille rakennetaan tarvittavat lisäpatorakenteet, asennetaan säätöpadot ja nostatetaan vesi kevättulvien ja luontaisten vesiväylien avulla. Alueiden paikallisesta hoitoaktiivisuudesta riippuen osa alueista jää aikojen saatossakin avoimiksi kosteikkoaloiksi, osan todennäköisesti kasvaessa hiljalleen umpeen, muodostaen ajan saatossa jälleen suomaisia elinympäristöjä. Sekä kosteikko- että suoelinympäristöt ovat tärkeitä ja vuosikymmenten aikana selkeästi vähentyneitä elinympäristötyyppejä.
Minkälaisia tuloksia ennallistamisella saadaan aikaan?
Säätiön vuosittaisessa riistatieteellisessä julkaisussa (Suomen Riista nro 68) julkaistun tutkimuksen (Nummi, Čehovská, Kattainen, Putaala & Väänänen, 2023) mukaan rakennetut kosteikot ovat havaittavasti monia luonnonmukaisia kosteikkoja houkuttelevampia kohteita vesilinnuille ja kahlaajille. Yhtenä osasyynä rakennettujen kosteikkojen tehokkuudelle on mahdollisuus imitoida säätöpadoilla kausikosteikkomaista vedenpinnan vaihtelua. Kausikosteikkomaisessa dynamiikassa loppuvuodesta vähävetisen kosteikon reuna- ja penkkakasvusto pääsee kasvamaan vedenpinnan laskeuduttua, ja sen jälleen peittyessä keväisten sulamisvesien myötä veden alle löytyy kosteikosta runsaasti pinnanalaista ravintoa vesiselkärangattomille. Vesiselkärangattomat puolestaan ovat hyvin tärkeää ravintoa vesilinnunpoikasille ja vesiselkärangattomien määrä yksi merkittävimmistä menestystekijöistä poikue-elinympäristöjä verrattaessa.
Kosteikot eivät kuitenkaan ole ainoastaan vesilintujen ja kahlaajien elinalueita – ne edistävät myös koko ekosysteemin hyvinvointia.
Hyödyt luonnolle ja ilmastolle
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen tärkein ilmastohyöty on turpeen hapellisen hajoamisen vähentäminen. Kun alue vetetään, turve ei enää altistu hapelle joka puolestaan pysäyttää hiilidioksidipäästöjen muodostumisen. Samalla kosteikkoaltaisiin muodostuu hiljalleen uutta kasvustoa, joka luo kosteikoista hiilinieluja ja vähentää ilmastoa kuormittavia päästöjä.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi kosteikko hidastaa veden virtausta ja puhdistaa sen läpi virtaavaa vettä. Vedessä oleva kiintoainea laskeutuu kosteikon pohjaan ja kosteikossa kasvava kasvillisuus kuluttaa vedestä fosforia kasvutarpeisiinsa, jolloin alapuoliseen vesistöön virtaavan veden ravinne- ja kiintoainekuorma pienenee. Tämä vähentää rehevöitymistä alapuolisissa järvissä ja joissa. Lisäksi ennallistettu kosteikkoala tarjoaa elinympäristön lukuisille lajeille, joista monet ovat riippuvaisia juuri suo- ja kosteikkoalueista.
Osta tukituotteita
The Wetter the Better -tuotteiden myyntikatteet ohjataan suoraan kosteikko- ja turvesuokohteiden ennallistamiseen ympäri Suomea. Jokainen myyty paita merkitsee!
Tue Sorsabonus-kortilla
Tilaamalla Sorsabonus-jäsenkortin, tuet suoraan toimintaamme.
Tee kertalahjoitus
Jokainen euro auttaa soita, kosteikkoja ja vesilintuja. Voit lahjoittaa haluamasi summan verkkomaksulla, MobilePaylla tai tekstiviestillä.
