Suo- ja kosteikkolajistomme taantuu
Suot ja kosteikot ovat korvaamattomia elinympäristöjä sadoille eliölajeille – linnuista hyönteisiin ja sammakoista kasveihin. Viime vuosikymmenten aikana nämä elinympäristöt ovat kuitenkin huvenneet voimakkaasti ojitusten, maankäytön muutosten ja kuivatuksen seurauksena. Kosteikkojen säilyttäminen vaatii aktiivisia suojelutoimia ja ennallistamista. Suomen Riistanhoito-Säätiö työskentelee taantuneiden vesilintulajiemme ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja elinympäristöjen palauttamiseksi.
Elinympäristöjen häviäminen ajaa kosteikkolajit ahtaalle
Kosteikot ja suot ovat vähentyneet merkittävästi ihmisen toiminnan myötä. Kosteita pellonreunoja kuivatetaan, soita ojatetaan ja alueita metsitetään, mikä vähentää osalle lajeistamme elintärkeitä biotooppeja. Vuosikymmeniä jatkunut kehityssuunta on ajanut monia kosteikkoihin ja suoelinympäristöihin sidoksissa olevia lajeja ahtaalle. Monet kahlaajat, vesilinnut, sammakkoeläimet ja hyönteiset kärsivät elinympäristöjen katoamisesta ja monien lajien levinneisyysalue on kaventunut ja siirtynyt pohjoisemmaksi. Monen lajin ollessa riippuvaisia kosteikoista ja suoelinympäristöista, niiden suojelu ja ennallistaminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Suomessa on perinteisesti ollut runsaasti soita ja kosteikkoja, ja suuri osa lajistostamme on sopeutunut juuri näihin elinympäristöihin. Kun kosteikot katoavat, katoaa myös niiden monimuotoisuus – eikä korvaavaa ympäristöä useinkaan ole tarjolla. Koska kosteikkoekosysteemit toimivat tiiviinä kokonaisuuksina, yksittäinen muutos voi vaikuttaa koko paikalliseen lajistoon.
Tunnista tärkeimmät uhanalaiset lajit
Vesilinnuistamme monet, kuten haapana, jouhisorsa ja lapasorsa, ovat taantuneet elinympäristöjen vähenemisen vuoksi. Myös monet perhoslajit ja muut selkärangattomat ovat kärsineet esimerkiksi suoluonnon ja paahdeympäristöjen vähenemisestä. Lajien säilyttäminen edellyttää aktiivisia tekoja ja suotuisien elinympäristöjen palauttamista. Suomen Riistanhoito-Säätiön työ mahdollistaa monimuotoisten elinympäristöjen rakentamisen ja säilyttämisen.
Haapana
Mareca penelope
Aikaisemmin runsaslukuisen haapanan kanta on taantunut viimeisten vuosikymmenten saatossa, laiduntavan karjan vähentyessä ja perinteisten rantaniittyjen kadotessa. Yhden merkittävimmän riistasorsan menestymisen kannalta suotuisat elinympäristöt ovat avainasemassa sekä poikastuottoalueina että ravinnonhankinnassa.
Taigametsähanhi
Anser fabalis fabalis
Metsähanhen Suomessa pesivä alalaji, taigametsähanhi, pesii pohjoisen laakeilla aapasoilla. Metsähanhet ovat vähentyneet vuosien saatossa sekä merkittävän kuolleisuuden että elinympäristöjen vähenemisen tähden. Metsähanhelle elintärkeitä aapasoita ennallistamalla mahdollistetaan elinvoimainen hanhikanta myös tulevaisuudessa.
Jouhisorsa
Anas acuta
Euroopan Unionin alueella pesivistä jouhisorsista 95 prosenttia pesii Suomessa. Suomessa jouhisorsat viihtyvät pohjoisen aapasoilla sekä Perämeren rannoilla ja saaristossa. Jouhisorsa on taantunut voimakkaasti monen muun vesilinnun tavoin viimeisten vuosikymmenten aikana, luultavasti pesimäympäristöissä tapahtuneiden muutosten takia.
Kosteikkojen ennallistaminen elvyttää lajistoa ja lisää luonnon monimuotoisuutta
Kosteikkojen ennallistaminen tarkoittaa elinympäristöjen fyysistä palauttamista – veden palauttamista, kasvillisuuden elvyttämistä ja luonnollisen kierron uudelleenrakentamista. Kun kosteikko ennallistetaan oikein, se tarjoaa ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja monille lajeille. Lisäksi ennallistettu kosteikko puhdistaa vettä ja tukee koko ekosysteemin hyvinvointia. Tämä kaikki auttaa paitsi uhanalaisia lajeja, myös koko luonnon monimuotoisuutta.
Lajien paluu ennallistettuihin kosteikkoihin voi tapahtua yllättävän nopeasti. Erityisesti vesilinnut ovat osoittaneet kykyä omaksua uusia alueita jo ensimmäisen pesimäkauden aikana, mikäli kosteikko sijaitsee esimerkiksi muuttoreittien tai entisten pesimäalueiden läheisyydessä. Parhaat tulokset näkyvät yleensä 2–3 vuoden kuluessa ennallistamisesta. Vesilintujen määrät kasvavat, ja selkärangattomien monimuotoisuus palautuu alueen vesiin. Kosteikon elinkaareen kuuluu myös vedenpinnan säännöstely: esimerkiksi vedenpinnan laskeminen alas muutaman vuoden välein edistää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja lisää ravintoresurssien määrää.
Kosteikko.fi-hankkeen kautta on saatu useita esimerkkejä kosteikoista, joissa vesilintujen määrä ja pesimätulos ovat kasvaneet ennallistamisen jälkeen selvästi. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kosteikko tuottaa nopeasti näkyviä tuloksia: lintujen määrät lisääntyvät, ja elinympäristön lajirikkaus elpyy merkittävästi.
Näin voit tukea kosteikkojen suojelua
Kosteikon perustaminen vaatii muutakin kuin matalamman alueen täyttämistä vedellä. Onnistunut kosteikko vaatii suunnittelua, osaamista, kaivinkonetyötä ja oikeita materiaaleja. Alueen tulee olla riittävän avoin, ja sen on tarjottava sekä suojaa että ravintoa. Yhden kosteikkohehtaarin ennallistaminen patoamalla maksaa edullisimmilla menetelmillä keskimäärin noin 5000 €, mutta mikäli kohde vaatii ruoppausta ja maa-aineksen poisvientiä, kustannukset nousevat nopeasti.
Paras ja helpoin tapa tukea kosteikkoelinympäristöjen ennallistamista ja kunnostamista on tehdä yhteistyötä asiantuntevien toimijoiden kanssa. Suomen Riistanhoito-Säätiö toteuttaa kosteikkojen ennallistamista ympäri Suomen ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua työhön lahjoittajana, yrityskumppanina tai tukituotteiden kautta. Näin voimme yhdessä rakentaa elinvoimaisemman tulevaisuuden uhanalaiselle kosteikkoluonnolle.
Osta tukituotteita
The Wetter the Better -tuotteiden myyntikatteet ohjataan suoraan kosteikko- ja turvesuokohteiden ennallistamiseen ympäri Suomea. Jokainen myyty paita merkitsee!
Tue Sorsabonus-kortilla
Tilaamalla Sorsabonus-jäsenkortin, tuet suoraan toimintaamme.
Tee kertalahjoitus
Jokainen euro auttaa soita, kosteikkoja ja vesilintuja. Voit lahjoittaa haluamasi summan verkkomaksulla, MobilePaylla tai tekstiviestillä.
