Etusivu / Ajankohtaista / Blogi / Mitä ennallistamisella saavutetaan?

Mitä ennallistamisella saavutetaan?

|

Mikä ennallistaminen?

Ennallistaminen on ollut terminä esillä säännöllisesti ympäristökeskustelussa viimeisten muutaman vuoden aikana EU:n ennallistamisasetuksen tultua voimaan. EU:n ennallistamisasetuksen yleistavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä. 

Käytännönläheisempänä esimerkkinä ennallistamisella tarkoitetaan ihmisen muokkaamien ekosysteemien palauttamista lähemmäksi luonnontilaa. Se voi olla esimerkiksi ojitettujen soiden, kuivattujen kosteikkojen tai perattujen jokiuomien palauttamista monimuotoisiksi ja toimiviksi ekosysteemeiksi. Mitä ennallistamisella käytännössä saavutetaan? Otetaan esimerkiksi säätiömme sydäntä lähellä olevat kosteikot ja niiden merkitys vesiensuojelussa:

Kosteikkojen ennallistaminen

Kosteikot ovat kuuluneet maailman uhanalaisimpiin luontotyyppeihin, sillä niitä on kuivattu laajasti maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Ennallistamalla kosteikkoja voidaan:

  • Luoda luonnollisia tulvatasanteita, jotka tasaavat veden virtausta ja ehkäisevät tulvavahinkoja. Hitaampi veden virtaus vähentää eroosiota ja kiintoaineskuormitusta.
  • Parantaa veden laatua, sillä kosteikot toimivat luonnon omana suodattimena pidättäen ravinteita ja kiintoainesta ja päästävät alapuolisiin vesistöihin puhtaampaa vettä. Kosteikot siis sitovat typpeä ja fosforia, jotka muutoin kulkeutuisivat järviin ja meriin.

Vesiensuojelullisten näkökulmien lisäksi kosteikkojen ennallistaminen parantaa myös ympäristömme monimuotoisuutta:

Monimuotoisuus

nnallistaminen on välttämätöntä biodiversiteetin kannalta. Kun elinympäristöjä palautetaan, lajien elinolosuhteet monipuolistuvat ja ekosysteemien toiminta vahvistuu.

  • Kosteikkojen ennallistaminen palauttaa arvokkaita elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, kuten sammakoille, hyönteisille ja vesilinnuille.
  • Monimuotoiset elinympäristöt ovat lajirikkaampia ja kestävät paremmin häiriöitä, kuten tuholaisia tai sään ääri-ilmiöitä.
  • Ennallistaminen voi yhdistää pirstoutuneita luontoalueita, jolloin eläinten liikkuminen ja geneettinen monimuotoisuus turvataan.
  • Lajiston palautuminen lisää ekosysteemipalveluita, esimerkiksi pölytystä ja hiilen sidontaa.

Ennallistaminen on lisäksi merkittävä osa ilmastotyötä:

Ilmastonmuutos – hiilen sidonta ja sopeutuminen

Sen lisäksi että ennallistettujen suo- ja kosteikkoalueiden hyöty ympäristölle on kiistaton, on näennäisesti passiivisilla, ojitetuilla ja kuivatuilla kosteikoilla ja soilla omat haittavaikutuksensa. Ojitetut suot ja kuivuneet kosteikot vapauttavat ilmaan runsaasti hiilidioksidia aikaisemmin veden peittämän turve- ja muun kasviaineksen altistuttua hapelle. Ennallistamalla voidaan hajoavaa massaa palauttaa jälleen hapettomaan tilaan, jolloin hapellisen hajoamisen käynnistämää päästövirtaa voidaan hidastaa tai pysäyttää ja kääntää ekosysteemit jälleen hiilinieluiksi.

Ennallistaminen lisää monimuotoisuutta ja ympäristön kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin sateisiin, kuivuutta seuraaviin metsäpaloihin ja myrskyihin. Monimuotoiset metsät ja suot varastoivat hiiltä tehokkaammin ja pidemmäksi aikaa kuin yksipuoliset ekosysteemit.

Investointi tulevaisuuteen

Ennallistaminen ei siis ole vain ympäristön kunnostamista takaisin aikaisempaan tilaansa, vaan myös investointi tulevaisuuteen. Ennallistaminen tukee lajien selviytymistä, parantaa vesiemme tilaa, hillitsee ilmastonmuutosta ja auttaa yhteiskuntaa sopeutumaan sen vaikutuksiin. Kosteikkojen, soiden ja muiden ekosysteemien ennallistaminen on siten keskeinen keino turvata sekä luonnon että ihmisen hyvinvointi pitkällä aikavälillä.

Suomen Riistanhoito-Säätiö työskentelee aktiivisesti kosteikko- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseksi Pohjois-Pohjanmaan myöntämän JTF-rahoituksen turvin POPKA ja POPKA 2 – hankkeissaan. Hankkeissa ennallistetaan yhteensä 8 eri tuotannosta poistunutta turvetuotantoaluetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuosien 2024-2026 aikana. Lisää tietoja löydät täältä!

Samankaltaiset artikkelit