Ota meihin yhteyttä!
SUOMEN RIISTA-JULKAISUN
TILAUKSET JA TIEDUSTELUT:

tilaukset@riistasaatio.fi

tai oheisella  lomakkeella

MUUT ASIAT, HANKETOIMINTA:

    © Suomen Riistanhoito-Säätiö

    • Facebook Social Icon
    • Twitter

    Ohjeita kirjoittajille

    Ohjeita kirjoittajille

    Suomen Riista ilmestyy yhtenä niteenä vuodessa. Se julkaisee riistatieteellisiä artikkeleita: tutkimusraportteja, menetelmäselvityksiä, kirjallisuuspohjaisia kokoomakatsauksia ja aiheartikkeleita. Suomen Riistaan lähetetyt käsikirjoitukset käyvät läpi arviointijärjestelmän, jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat artikkelin sopivuutta julkaistavaksi.
      

    Tyyli ja rakenne. Käsikirjoituksen laadinnassa noudatetaan yleisiä tutkimusraportoinnin periaatteita. Yksityiskohdissa on hyvä tutustua julkaisun tuoreimpiin numeroihin.Teksti kirjoitetaan suurin rivivälein, vasempaan laitaan jätetään 3 cm leveä vierus. Tavutusta tai oikeanpuoleisen vieruksen tasausta ei käytetä. Otsake, tekijänimet sekä ingressi tulevat runkotekstin alkuun, eivät erilliselle alkulehdelle. Suuraakkosia (versaalia) ei käytetä. Väliotsakkeiden yläpuolelle jätetään kaksi tyhjää riviä ja alapuolelle yksi. Uusi kappale aloitetaan sarkainnäppäimellä tehdyllä sisennyksellä paitsi otsakkeen ja väliotsakkeiden jälkeen, jolloin sisennystä ei tule. Pakotettu rivinsiirto on tarpeen vain kappalejaossa, eikä sitä edellä sanaväli (tyhjä lyönti).
        

    Lyhennelmä. Tekijä laatii artikkelistaan englanninkielisen lyhennelmän, joka sisältää viittaukset kaikkiin taulukkoihin ja kuviin mutta ei kirjallisuusviitteitä. Taulukko- ja kuvatekstit käännetään myös englanniksi. Kielentarkastuksesta huolehtii toimitus, sopimuksen mukaan myös kielenkäännöksestä.

     

    Tieteelliset laji- ja sukunimet kirjoitetaan ilman sulkeita ja kursivoidaan. Heimojen nimiä ei kursivoida, ei myöskään species-lyhennettä sp.

     

    Lukuarvot ja lyhenteet. Päivämäärät ilmaistaan suomen kielellä muodossa 21.6.1983 ja 21.–27.6.1983; englanniksi muodossa 21 June 1983 ja from 21 to 27 June 1983. Desimaalimerkkinä käytetään pistettä. Tuhannet erotetaan sadoista välikkeellä (2 500). Englanninkielisessä tekstissä tuhannet erotetaan pilkulla (2,500), desimaalit pisteellä. Matemaattisia lyhenteitä ei kursivoida ja ne kirjoitetaan ilman pisteitä (esim. t, x+, SD, SE, CV, n, r, df, P, NS). Jätä yhtäläisyysmerkin tai komparoivan merkin molemmille puolille sanaväli (P = 0.04; P < 0.05), ei kuitenkaan sulkumerkin ja yhtäläisyysmerkin välille (= 0.05). Suomenkielisten lyhenteiden oikeinkirjoituksessa, kuten tekstin kieliasussa yleensäkin, noudatetaan uusimpien kielioppaiden suosituksia.

     

    Grafiikkakuvat ja taulukot. Kaikki toimitukseen lähetettävät kuvat tehdään täydellisinä 2 kertaa palstaleveyttä suuremmiksi. Mikäli kuvat lähetetään sähköpostilla, tulee ne liittää erillisinä tiedostoina viestiin TIFF- tai EPS-muodossa. Kirjasintyypin tulee olla Times new roman. Kuvissa ja taulukoissa englanninkielinen vastintermi kirjoitetaan kursivoituna suomenkielisen tekstin perään pienellä alkukirjaimella ja pilkulla erotettuna (esim. Lajimäärä, species number) tai sen alle isolla alkukirjaimella ilman pilkkua. Kuvat numeroidaan juoksevasti ja niiden otsaketekstit kirjoitetaan erilliselle liuskalle numerointijärjestyksessä.
    Taulukoiden otsaketekstit kirjoitetaan kukin taulukkonsa yhteyteen varsinaisen taulukkoasetelman yläpuolelle. Vaakasarake alkaa suomenkielisen tekstin tasalta. Taulukoinnissa käytetään tekstinkäsittelyohjelman taulukkotyökaluja tai sarkainnäppäintä (tabulaattoria), älä rakenna sarakkeistoa välilyöntinäppäintä käyttämällä.

    Kirjallisuusviitteet ja -luettelo. Laadinnassa tulee tarkoin noudattaa Suomen Riistan nykykäytäntöä. Esimerkkejä: (Angelstam 1983a, b); (Anon. 1981); Anon. (1981) mukaan …; Bryantin & Kuropatin (1980) mukaan ...; Bryantin ym. (1983) mukaan ...; von Haartman ym. (1963–72) ilmoittavat ...; Sarbello (1973, Korschgenin 1977 mukaan) totesi ... – Muotoa ”Anon.” käytetään, milloin viitteen lähtötekstin laatijaa ei tunneta eikä kyseessä ole julkaisijatahon virallinen kannanotto, muutoin viitataan suoraan (esim. Ympäristötilasto 1980). Suomenkielisessä tekstissä käytetään muotoja ”suull. ilm.”, ”kirj. ilm.”, ”julkaisematon”, englanninkielisessä vastaavasti ”pers. comm.”, ”in litt.”, ”unpubl.”.  Älä tee sisennyksiä kirjallisuusluetteloon; käytä pakotettua rivinsiirtoa vasta jokaisen viitteen päätteeksi, ei joka rivillä; viitteiden väliin ei myöskään jää tyhjää riviä.
    Kirjallisuusluettelossa suomenkielisten artikkeleiden nimen lisäksi mainitaan sulkeissa myös kongressikielisen selostuksen nimi aina milloin sellainen on. Vastaavasti mikäli kongressikielisellä artikkelilla on suomenkielinen selostus, sekin mainitaan. Mikäli kongressikielinen selostus puuttuu, mainitaan sulkeissa, millä kielellä artikkeli on kirjoitettu (esim. in Finnish). Mikäli artikkelista on tehty käännös, tämä mainitaan (esim. käännös venäjästä/translation from Russian). Mikäli vain artikkelin otsake on käännetty (eikä translitteroitu), käännösotsake ilmoitetaan artikkelin nimenä ja varustetaan hakasulkeilla.
    Julkaisusarjojen nimien lyhentämisessä noudatetaan ensisijaisesti sarjojen omaa käytäntöä. Suomalaisten sarjojen vierasperäisiä muotoja ”Fennica”, ”Fennicae” jms. ei lyhennetä. Mikäli sarja ei ilmoita vuosikertaansa, merkitään kirjallisuusluetteloon ao. lehden numero/julkaisuvuosi: sivut (esim. N:o 7/1983: 13–16).

     

    Kirjoittajien nimet ja yhteystiedot tulevat käsikirjoituksen loppuun, laitos- ja toimipaikkaosoitteet myös virallisessa englanninkielisessä muodossaan.
    Käsikirjoitukset. Viimeinen sisäänjättöpäivä on 15. joulukuuta. Kirjoittaja lähettää ensi vaiheessa tekstinsä sähköpostitse tai kahtena tulostettuna versiota postitse vastaavalle toimittajalle. Tekstin suositeltavin tiedostomuoto on Word. Tekstitiedosto sisältää taulukot ja kuvat. Kirjoituksen typologiset yksityiskohdat, kuten lihavoinnit, kursivoinnit, ylä- ja alaindeksit jne., voidaan sisällyttää tekstiin normaalisti. Arviointien ja korjailujen jälkeen teksti palautetaan, ja kirjoittaja siirtää korjaukset tiedostoon. Tiedosto ja kuvat palautetaan erillisinä tiedostoina toimitukseen sähköpostitse tai muutoin toimitettuna. Toimitus työstää tekstin taittovalmiiseen muotoon kirjapainoon lähetettäväksi. Kirjoittaja saa luettavakseen painetun taittovedoksen, johon asiakorjauksia voidaan tehdä enää taiton sallimissa rajoissa. Kirjoittajat saavat artikkelistaan pdf-tiedoston.