JTF-hankesivusto

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvetuotantoalueiden ennallistaminen POPKA-hankkeiden avulla

Turpeen käyttö polttoaineena alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, ja turvemaita on kuivattu Suomessa hyvin pitkään myös maa- ja metsätalouskäyttöön. Turvesoiden kuivattaminen on kuitenkin samalla johtanut selkeään suoelinympäristöjen vähenemiseen ja merkittäviin hiilidioksidipäästöihin. Joidenkin lähteiden mukaan luonnontilaisten soiden osuus on reilusti alle puolet koko maan suoalueista, paikoitellen jopa reilusti pienempi.

POPKA-hankkeet vettävät turvetuotantoalueet

Suomen Riistanhoito-Säätiölle myönnettiin kesällä 2024 JTF-rahoitusta POPKA-hankkeeseen, viiden eri turvetuotantoalueen ennallistamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosien 2024-2026 aikana. Säätiö haki täydennystä hankekokonaisuuteen POPKA2-hankkeen nimissä vuoden 2024 lopussa.

Euroopan Unionin osarahoittamissa POPKA-hankkeissa (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvetuotantoalueiden ennallistaminen 2024-2026 – POPKA & Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden muokkaaminen monitavoitteisiksi kosteikkoalueiksi 2025-2026 – POPKA 2) ennallistetaan tuotannosta poistuneita turvetuotantoalueita yhteensä 8 eri tilalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, synnyttäen yhteensä n. 130 hehtaaria uutta avovesipinta-alaa:

POPKA-hanke: Lamminneva Pyhännällä, Kivisuo Kajaanissa, Kotisuo ja Isoahontaus Pudasjärvellä ja Houru Siikalatvalla

POPKA2-hanke: Kapustasuo Kuusamossa, Pehkeensuo Muhoksella, Valkianeva Siikalatvalla.

Hankkeiden kokonaiskesto on 1.6.2024-31.12.2026.

Ennallistaminen edistää monia tavoitteita

Alueet vedetetään hiilensidonnan edistämiseksi, alapuolella sijaitsevien vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi ja samalla luonnon monimuotoisuutta parantavien kosteikkoalueiden luomiseksi. Ennallistetut turvetuotantoalueet toimivat erinomaisina poikue- ja pesimäelinympäristöinä ja levähdysalueina monelle taantuvalle lintulajille ja suurelle määrälle selkärangattomia. Alueiden ennallistamisessa hyödynnetään alueiden luontaisia ja turvetuotannon tuottamia korkeuseroja, korottamalla reunavalleja ja asentamalla patorakenteita. Patoamalla saavutetaan huomattavasti esimerkiksi ruoppaamalla tehtyä ennallistamista parempi kustannustehokkuus.

Miksi ennallistaminen on tärkeää? Katso videomme täältä!

Onko tiedossasi entisiä turvetuotantoalueita jotka voisivat sopia kohteiksemme?

Aihealueen viimeisimmät blogit ja artikkelit

Suomen Riistanhoito-Säätiön JTF-hankekokonaisuus laajenee kolmella kohteella!

23.5.2025 →

Ilmastonmuutos ja kosteikot – luonnon hiilinielut

7.5.2025 →

Kosteikot apuna tulvapiikkien torjunnassa

7.5.2025 →

Taantuneet vesilinnut ja kahlaajat keskiössä

Ennallistamisen arvioidaan hyödyttävän taantuneista vesilintulajeista erityisesti mm. jouhisorsaa, haapanaa ja metsähanhea ja lisäksi suurta joukkoa kahlaajia (mm. suokukko, liro, viklot). Vaikka ennallistamisen näkyvimpiä hyötyjiä ovatkin monet lintulajit, toimivat ennallistetut alat myös tärkeinä elinalueina monille selkärangattomille lajeille. Suot ja kosteikot ovat koti monelle korento- ja perhoslajille.

Maanomistajat

Hankkeessa mukana olevista maanomistajista löytyvät mm. Suomen suurimmat metsärahastot, oululainen Turveruukki Oy sekä lukuisia yksityisiä maanomistajia. Maanomistajat sitoutuvat ennallistamishankkeessa säilyttämään alueen ennallistetussa tilassa vähintään 10 vuotta hankkeen valmistumisesta. Alueille pystytetään vesilintujen laskentapisteitä ja alueilla pyritään huolehtimaan myös tehokkaasta pienpetojen pyynnistä lintupoikueiden selviytymisen tukemiseksi. Maanomistajien lisäksi myös metsästysseurat ovat meille tärkeitä sidosryhmiä!